Consciousness, Anesthesia and Brain Resting State Networks

Consciousness is a great mystery to science. Despite several attempts, none of the current theories have managed to explain how and why it exists. Theories struggle with fundamental philosophical questions, such as the hard problem, that contests how something mental, like consciousness, can be explained by physical phenomena such as neural activity. Modern neuroscientific study of consciousness puts aside this and a few other yet unreachable questions. It focuses on finding the neural correlates of consciousness (NCC) comprising the physical phenomena, which correlate with certain aspects of consciousness. In the NCC studies, consciousness is usually taken to have two aspects: the states of consciousness, encompassing awake, dreaming, and unconscious states, and contents of consciousness, such as an experienced perceptual stimulus. Experimental anesthesia and functional brain imaging are essential tools for the search of the NCC. Anesthesia offers a reliable and reversible method to alter the subject's state of consciousness. The brain function during these altered states of consciousness can be measured with functional imaging methods, such as functional magnetic resonance imaging (fMRI). It measures neuronal activity via a blood oxygen level dependent (BOLD) signal. Functional connectivity analysis of the BOLD-signal can be used to explore the organization of spatially distinct brain areas into functional networks, which are associated with specific cognitive functions such as attention control and emotional regulation. Recently, several studies have shown that changes in functional connectivity between and within these networks are also associated with altered states of consciousness induced by anesthetic drugs. This review will cover the essential questions and methodology of current exploration of neural correlates of states of consciousness, focusing on the resting state networks and the use of fMRI and experimental anesthesia as research tools. Effects of different anesthetics on these networks are also compared. Different anesthetics used in experimental anesthesia have quite distinct pharmacological mechanisms of action, even though the induced brain functional connectivity patterns resemble each other. Propofol-induced unconsciousness is mediated either from corticocortical or thalamocortical disconnection. The nonspecific thalamic nodes, related to arousal and distribution of information, may have an important role in propofol-induced unconsciousness. Dexmedetomidine has similar patterns in connectivity changes as propofol, but the connectivity between deeper brain regions and thalamus remains less affected, possibly explaining the easier arousal from dexmedetomidine-induced unconsciousness. Ketamine increases the overall functional connectivity but disrupts the connectivity in the higher-order networks of the brain inducing “dissociative anesthesia”. The role of thalamic functional connectivity during ketamine anesthesia has not been studied and would be an interesting subject for future studies.Tietoisuuden syntymekanismi on yksi suurimmista ratkaisemattomista mysteereistä. Filosofiset kysymykset, kuten tietoisuuden niin kutsuttu vaikea ongelma ja selityksellinen kuilu, ovat edelleen ajankohtaisia ja ne kyseenalaistavat esimerkiksi pystytäänkö tietoisuuden syntymekanismeja koskaan selittämään tieteellisin keinoin. Nykyinen neurotieteellinen tutkimus pyrkii selvittämään tietoisuuden hermostollisia vastineita, eli kuvaamaan tiettyyn tietoisuuden tilaan tai sisältöön liittyviä aivotoiminnan mekanismeja. Näitä vastineita tutkittaessa käytetään jakoa tietoisuuden tiloihin, joita ovat hereillä olo, unennäkö ja tajuttomuus tai tietoisuuden komponentteihin joita ovat esimerkiksi koettu auditorinen tai visuaalinen ärsyke. Tässä katsausartikkelissa käydään läpi nykyisen tietoisuuden tutkimuksen ja sen tilojen neurologisten vastineiden etsimisen perusteet, keskittyen funktionaaliseen magneettikuvaukseen, lepotilaverkostoihin ja anestesiaan. Artikkelissa myös vertaillaan aikaisempien sellaisten tutkimusten tuloksia, jotka käsittelevät eri anesteettien vaikutuksista lepotilaverkostoihin. Kokeellista anestesiaa ja toiminnallista aivokuvantamista käytetään työkaluina tietoisuuden tiloihin liittyvien aivotoiminnan mekanismien tutkimisessa. Anestesian avulla voidaan luotettavasti ja palautuvasti aiheuttaa muutoksia koehenkilöiden tajunnan tilaan. Samalla tutkimuskysymyksiin etsitään vastauksia kuvantamalla tiettyihin tajunnan tiloihin tai niiden muutoksiin liittyviä aivotoiminnan mekanismeja. Kuvantamismenetelmistä toiminnallisella magneettikuvauksella pysytään mittaamaa hermokudoksen aktiivisuutta veren happipitoisuudesta riippuvalla signaalilla. Vertaamalla aktivoitumista tietyltä alueelta verraten sitä koko aivojen samanaikaiseen aktivoitumiseen, saadaan näkyviin toiminnallisia verkostoja, joilla on omia tehtäviä esimerkiksi kognitiivisessa prosessoinnissa ja tarkkaavaisuuden keskittämisessä. Myös tietoisuuden tasot korreloivat näiden verkostojen sisäisten ja keskinäisten yhteyksien sekä oikea-aikaisen aktivoitumisen kanssa. Kokeellista anestesiaa käytettäessä on huomioitava eri anesteettien erilaiset vaikutusmekanismit, vaikkakin aivokuvantamisella aktivoitumismuutokset muistuttavat toisiaan. Vertailtavissa anesteeteissa esiintyy yhtäläisyyksiä kortikaalisten verkostojen yhteyksien heikkenemiseen ja tietoisuuden häviämiseen liittyen. Propofolin keskeisenä mekanismina on joko yhteyksien katkaiseminen aivokuoren verkostoissa tai talamuksen ja aivokuoren välillä. Deksmedetomidiinin fMRI:llä mitatut vaikutukset muistuttavat paljon propofolia, mutta yhteys talamuksen ja syvempien aivoalueiden välillä säilyy, joka todennäköisesti mahdollistaa nopeamman heräämisen. Ketamiini lisää toiminnallista konnektiivisuutta verkostoissa, kuitenkin samalla hajottaen järjestäytymistä korkeamman asteen verkostoissa. Propofolista poiketen ketamiinin vaikutus toimintaverkostoon on vähäinen. Talamuksen merkitys yhteyksien muutoksissa yleisesti jää vielä epävarmaksi: ovatko muutokset syytä vai seurausta aivokuoren yhteyksien hajoamisesta

Suppliers’ perspective on case company’s position as a customer : an empirical evidence on factors influencing the buyer’s attractiveness

Most of the resources consumed by the manufacturing industry are sourced from external suppliers and the buying company is not always a stronger party in the market. In an ever-changing market condition, the relative strengths between the buying company and suppliers may alternate significantly. In the current situation, a global pandemic, disruptions in steel production due to increased electricity prices, and a shortage of semiconductors have pushed manufacturing companies into a difficult situation. Companies that suppliers perceive as the most attractive customers can mobilize the best external resources. The attractiveness of the customer may eventually lead to a situation where the buyer company becomes the preferred customer. This study seeks to define the status of the case company as a customer in the eyes of suppliers, as well as to identify the factors affecting its customer attractiveness. The case company is aware that the high-quality and competent supplier network is a significant competitive advantage for them. However, there was not a very precise picture of the company’s own position as a customer, and it was considered an important topic during the sourcing strategy-making process. The purpose of the study was also to identify factors that increase and decrease the case company’s customer attractiveness. In prior research, customer attractiveness has been mainly addressed from the perspective of the buying company, and the focus has been on strategic supplier relationships. In this study, the customer attractiveness is approached from the suppliers’ perspective and the study considers not only strategic suppliers but also routine, volume, and bottleneck suppliers. Empirical research is based on qualitative data collected through 13 semi-structured interviews. The interviewees were representatives of the suppliers of the case company, and they have worked at the customer interface for several years. The themes and questions of the interview were based on prior literature, research questions, and discussions in the case company. The study found that the case company is perceived as a very important customer who has also partially managed to achieve preferred customer status. This is reflected in tight collaboration with the supplier, prioritization, and the suppliers’ desire to invest in the customer relationship and its development. The most contributing factors to customer attractiveness were the customer's growth and development potential and the financial profitability of the business relationship. Inversely, cold and distant relationships, inaccuracy of order forecasts received from the customer, and the lack of common system interfaces were highlighted as factors that would reduce the case company’s customer attractiveness. Based on the findings, five recommendations for action are proposed for the case company, which are presented at the end of the work.Suurin osa valmistavan teollisuuden käyttämistä resursseista hankitaan yrityksen ulkopuolisilta toimittajilta eikä ostava yritys ole aina vahvempi osapuoli markkinoilla. Alati muuttuvissa markkinatilanteissa ostavan yrityksen ja toimittajien väliset voimasuhteet saattavat muuttua hyvinkin merkittävästi. Nykyisessä maailmantilanteessa globaali pandemia, kasvaneesta sähkön hinnasta johtuvat häiriöt terästuotannossa sekä pula puolijohteista ovat ajaneet valmistavan teollisuuden yritykset ahtaalle. Ostajayritykset, jotka toimittajat kokevat houkuttelevimpina asiakkaina, saavat mobilisoitua parhaat ulkoiset resurssit. Asiakkaan houkuttelevuus saattaa lopulta johtaa tilanteeseen, jossa ostajayrityksestä tulee ensisijainen asiakas. Tällöin asiakkaan tilauksia priorisoidaan, se saa suuren osan toimittajan huomiosta ja mahdollisia myönnytyksiä hinnoissa. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään kohdeyrityksen aseman asiakkaana toimittajien silmin sekä sen asiakashoukuttelevuuteen vaikuttavat tekijät. Toimeksiantajayrityksessä tiedostetaan, että laadukas ja osaava toimittajaverkosto on heille suuri kilpailuvaltti. Yrityksen omasta asemasta asiakkaana ei kuitenkaan ole kovin tarkkaa käsitystä, ja sen selvittäminen koettiin tärkeäksi aiheeksi hankintaorganisaation strategiapalaverien yhteydessä. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää tekijät, jotka lisäävät ja vähentävät kohdeyrityksen asiakashoukuttelevuutta. Asiakashoukuttelevuutta on aikaisemmissa tutkimuksissa käsitelty lähinnä ostavan yrityksen näkökulmasta, ja pääpaino niissä on ollut strategisissa toimittajasuhteissa. Tässä tutkimuksessa ostavan yrityksen houkuttelevuutta lähestytään toimittajien näkökulmasta ja tutkimuksessa huomioidaan strategisten toimittajien lisäksi myös rutiini-, volyymi- ja pullonkaulatoimittajat. Empiirinen tutkimus perustuu kvalitatiiviseen dataan, joka kerättiin 13 puolistrukturoidun haastattelun avulla. Haastateltavat olivat kohdeyrityksen toimittajien edustajia, jotka ovat työskennelleet asiakasrajapinnassa useita vuosia. Haastattelun teemat ja kysymykset laadittiin aiemman kirjallisuuden, tutkimuskysymysten ja kohdeyrityksessä käytyjen keskustelujen pohjalta. Tutkimuksessa havaittiin, että kohdeyritys nähdään erittäin tärkeänä asiakkaana, joka on myös osittain onnistunut saavuttamaan ensisijaisen asiakkaan aseman. Tämä näkyy hyvin tiiviinä yhteistyönä toimittajan kanssa, priorisointina, sekä toimittajan haluna investoida asiakassuhteeseen ja sen kehittämiseen. Asiakashoukuttelevuutta lisäävissä tekijöissä korostui asiakkaan kasvu- ja kehityspotentiaali sekä liiketoimintasuhteen taloudellinen kannattavuus. Vastaavasti kylmä ja etäinen suhde asiakkaan kanssa, asiakkaalta saatujen tilausennusteiden epätarkkuus ja yhteisten järjestelmärajapintojen puute korostuivat asiakashoukuttelevuutta vähentävissä tekijöissä. Havaintojen perusteella kohdeyritykselle on laadittu viisi toimenpidesuositusta, jotka esitellään työn lopussa

Leniency Application in Detecting Hard Core Cartels

Criminogenesis is inherent in business organisations. Business organisations are criminogenic for various reasons such as blind loyalty and compliance, the normalisation of deviance and ambitions for profits (Glebovskiy, 2019). Especially, linking pay to performance without taking ethics into con- sideration can invite criminal behaviour in business organisations (Jurkiewicz & Giacalone, 2016; London Economics, 2011; Pinto, Leana, & Pil, 2008). Criminogenic factors in business organisations can be categorised into crime-coercive and crime-facilitative factors with the first pressuring individuals into criminal activities and the latter attracting and enabling criminal behaviour (Glebovskiy, 2019). Hard core cartels are one manifestation of criminal behaviour in business organisations. They partake in price fixing, restricting output, market allocation or bid rigging, or a combination of these (OECD, 2020b). The basic elements of hard core cartels are widely agreed upon (ICN Working Group on Cartels, 2005). Hard core cartels cause financial, physical and environmental harm by negatively affecting competition, market legitimacy, entire countries, consumers and market participants (Chen, J., 2020; European Commission, 2019a; OECD, 2019a; Van Erp & Lord, 2020). The detection of hard core cartels and their enforcement are top priorities shared by competition authorities worldwide (Chen, Z. & Rey, 2013; Tavares de Araujo, 2010). Hard core cartels can be prosecuted as per se illegal or for their effects (ICN Working Group on Cartels, 2005). Hard core cartels can be detected either through proactive or reactive methods. Leniency application, a reactive detection method, is considered the most important detection method and is also the most widely used (Abrantes-Metz, 2013; Jaspers, 2020). Leniency policy is based on three main assumptions: cartelists are rational and their actions are determined by profit incentives, cartelists have accurate information on the expected benefits of the cartel and leniency is only affective if implemented alongside sufficient penalties (Jaspers, 2020) Leniency programs attempt to destabilise cartels by creating distrust between the involved parties by offering benefits for betraying fellow cartelists (Jaspers, 2020; Spagnolo, 2000). Leniency programs have however been subject to criticism. Rewarding people who should be punished can be seen as moral dilemma (Abrantes-Metz, 2013; Motta & Polo, 2003; Spagnolo, 2000). Also, cartelists may decide together to calculatedly report their behaviour in order to receive leniency (Chen & Rey, 2013; Miller, 2009). Furthermore, it is uncertain how sophisticated cartels are detected through leniency (Schinkel, 2014). Most notably, my thesis implies a need to possibly re-assess the reasons behind hard core cartels; leniency policy assumes cartelists as rational (Jaspers, 2020) yet they can be just as irrational (Paternoster, 2016). Finally, my thesis indicates a constant battle against criminal behaviour in business organisations such as hard core cartels for the foreseeable future (Connor, 2016; Glebovskiy, 2019)

Childhood Adversities are Associated with Diabetes Management in Working Age in Finland

Peer reviewe

Interest through necessity? : The impact of personal health on the stability of political interest in the United Kingdom

Interest in politics is a key indicator of citizens’ attitudes towards politics. Scholars disagree whether interest is a stable trait developed during adolescence, or if it changes over the life course. We hypothesise that deteriorating health can destabilise the stable sense of political interest because worsening health makes individuals more dependent on public healthcare and increase their attention to politics. Furthermore, we assume that the impact of health on interest is conditional on income as people with low incomes are dependent on public healthcare. Our results show only limited support for the first hypothesis. However, we found a negative relationship between declining health and increasing interest in the lowest income group. The results are consistent with the life-cycle theory, which presumes that important events in life have consequences even for the most endurable political attitudes. Deteriorating personal health can be a source of motivation to make persons more interested in politics.Peer reviewe

The impact of life events on turnout: habitual voting does not seem to be as resistant to change as often assumed

Lauri Rapeli, Mikko Mattila, and Achillefs Papageorgiou combine two panel surveys, conducted in the UK between 1991 and 2017, to examine the impact of unemployment, retirement, changes in partnership status, moving and disability on voting. They find that turnout declines with divorce; for other life events, the impacts diverge across the voter groups they identify

Venäläisvastaisuudesta ryssävihaan : Kadettikoulun kronikat kadettilupauksen hengessä vuosina 1939–1940

Neuvostoliiton uhka oli voimakkaasti läsnä kadettien opinnoissa vuosina 1939–1940, mikä näkyy selvästi heidän kirjoittamissaan kronikoissa. Näissä yhteisöllisesti ja säännöllisesti laadituissa kirjoituksissa ilmenee ilman jälkiviisautta se henki, joka tulevien upseerien keskuudessa vallitsi näinä poikkeuksellisina aikoina. Kadettikoulun kronikat ovat kuin yhteinen päiväkirja, jota kadetit ovat laatineet vuodesta 1926 alkaen. Tutkielmaan kohdejoukoksi valittiin yhdet kadettikurssit molemmin puolin talvisotaa, jotta vertailussa ilmenisi talvisodan vaikutus arvoihin ja asenteisiin. Näin ollen päälähteenä käytettiin 23. ja 24. kadettikurssin kronikoita, jotka muodostivat 315 päivän ja noin 80 000 sanan kokoisen aineiston. Näiden kronikoiden perusteella selvitettiin, miten kadettikurssien arvot ja asenteet erosivat toisistaan, kun kronikoiden sisältöä tarkasteltiin silloisen kadettilupauksen teemojen mukaisesti. Tavoitteeseen päästiin käyttämällä tutkimusmenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tarkemmin sanottuna analyysi tehtiin kronikoiden eli kadettien kirjoituksien pohjalta, mutta laajan aineiston jäsentelyyn käytettiin teoriaa, joka muodostettiin silloisen kadettilupauksen edustamista arvoista ja asenteista. Tutkittavalla ajanjaksolla kadettilupaus oli muotoiluiltaan olennaisesti erilainen kuin nykyisin, mutta tarkoitukseltaan samankaltainen. Se velvoitti antajaansa eettisessä mielessä ja sitoutti kadetin upseeriston arvomaailmaan. Kadettilupauksen historia yltää vuoteen 1926, ja tutkielmassa osoitetaan aiempaa selkeämmin, että ensimmäisen kadettilupauksen innoittajana toimi Akateemisen Karjala-Seuran lippuvala. 1930-luvun alussa kadettilupausta muokattiin astetta rauhanomaisempaan muotoon, jollaisena 23. ja 24. kadettikurssi sen antoivat. Kyseisten kadettikurssin kronikat kertovat, että henki kadettien keskuudessa oli kadettilupauksen mukainen – ja tämä henki oli hyvin lähellä Akateemisen Karjala-Seuran henkeä. Sukulaiskansojen kärsimyksistä Neuvostoliitossa tiedettiin, ja osalla oli haaveena vapauttaa Itä-Karjala sekä muodostaa Suur-Suomi. Ylivoimaisesti tärkeintä kadeteille oli kuitenkin isänmaan itsenäisyyden ja vapauden sekä samalla oman elämäntavan puolustaminen. Kaikkensa antamiseen valmistauduttiin muistelemalla historiaa ja pohtimalla, kuinka aiemmat sukupolvet olivat omista koettelemuksistaan selvinneet. Lopulta talvisota vain vahvisti sitä maanpuolustusaatteellista pohjaa, joka kadetteja motivoi opiskelemaan ja taistelemaan. Kronikoissa ilmenee myös selvä asennemuutos Neuvostoliittoa kohtaan. Vielä syksyllä 1939 suhtautuminen itänaapuriin oli venäläisvastaista – selkeästi epäluuloista ja jopa pelokasta – mutta ei kuitenkaan erityisen vihamielistä. Tämä venäläisvastaisuus muuttui talvisodan myötä ryssävihaksi. Katkeruus menetetyistä läheisistä kuin myös kotiseudusta oli kadettien keskuudessa voimakasta. Vuoden 1940 aikana kadetit kirjoittivatkin itänaapurista hammasta purren, ja tästä katkeruudesta kumpusi 24. kadettikurssin revanssihenki: kadetteja ei tarvinnut maanitella jatkosotaan

Health and Political Engagement

This title is published in Open Access with the support of the University of Helsinki.Social scientists have only recently begun to explore the link between health and political engagement. Understanding this relationship is vitally important from both a scholarly and a policy-making perspective. This book is the first to offer a comprehensive account of health and political engagement. Using both individual-level and country-level data drawn from the European Social Survey, World Values Survey and new Finnish survey data, it provides an extensive analysis of how health and political engagement are connected. It measures the impact of various health factors on a wide range of forms of political engagement and attitudes and helps shed light on the mechanisms behind the interaction between health and political engagement. This text is of key interest scholars, students and policy-makers in health, politics, and democracy, and more broadly in the social and health and medical sciences

Opettajien kokemuksia digitaalisten pelien ja sovellusten käytöstä opetuksessa ja sen tukena

Digitalisaation myötä digitaaliset pelit ja sovellukset ovat tulleet osaksi opetusta, ja ne ovat mahdollistaneet opetuksen oppilaille kiinnostavalla tavalla. Pelillistäminen, oppimispelit, pelioppiminen ja opetuksen tukena käytettävät sovellukset ovat arkipäivää koulussa ja niiden käyttö vaatii opettajalta digipedagogista osaamista ja halua kouluttaa itseään, sekä tutustua uusiin digitaalisiin peleihin ja sovelluksiin. Digitaalinen kompetenssi heijastuu oleellisena tekijänä, kun kyseessä on taito käyttää eri tieto- ja viestintäteknologisia sovelluksia oikeassa kontekstissa. Tämän tutkimuksen avulla tarkastellaan, miten peruskoulussa ja lukiossa toimivat opettajat kokevat digitaaliset pelit ja sovellukset osana opetustaan ja miten ne mahdollistavat opetuksen tukemisen. Tutkimuksen kohteena ovat myös opettajien kokemat digipedagogiset valmiudet. Tutkimus toteutettiin määrällisenä aineistoanalyysina, jonka otoskoko oli 84. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2023. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että erityisopettajat pitävät digitaalisten pelien ja sovellusten käyttöä hyödyllisenä, ja he kokevat niiden lisäävän eriyttämismahdollisuuksia. Kokeneemmat opettajat saattavat käyttää näitä työvälineitä enemmän. Opettajien ammattinimikkeellä, iällä, työkokemuksella tai tieto- ja viestintäteknologisilla taidoilla ei voitu selittää digitaalisten pelien ja sovellusten käyttöä. Vanhemmat opettajat kuitenkin käyttivät digitaalisia pelejä ja sovelluksia vähemmän opetuksessaan. Opettajien oma arvio tieto- ja viestintäteknologisista taidoistaan oli yhteydessä heidän digipedagogiseen pätevyyteensä. Tuloksista selvisi myös, että työelämässä olevat opettajat hakevat uusia digitaalisia pelejä ja sovelluksia enimmäkseen sosiaalisen median ryhmistä, mutta eivät välttämättä tunne eroa digitaalisten pelien ja sovellusten välillä. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja ammattinimikkeiden ja työkokemuksien välillä työmäärän suhteen. Eriyttämisen osalta opettajat kokevat digitaalisten pelien ja sovellusten käytön mahdollistavan opetuksen eriyttämistä entistä paremmin. Aktiivisesti digitaalisia välineitä käyttävät opettajat kokevat pystyvänsä eriyttämään oppimateriaaleja ja tehtäviä paremmin kuin vähemmän aktiiviset kollegansa